Ystävälle makeaa

Tässäpä teille tulevan Ystävänpäivän hengessä kehitelty resepti. Halusin jakaa tämän jo nyt, koska nämä ovat niin hyviä :) Muffini on mielestäni The Ystävänpäivä-leivos. Se on mutkaton ja rento, se ei turhia pröystäile ja sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Makuparina on herkullinen päärynä ja kinuski. Päärynässä on keveyttä ja kepeyttä, ripaus pirskahtelevaa iloakin. Kinuskivaahto on runsas ja makea, joka tarvittaessa toimii myös lohtuna. Tässä teille siis ystävien ja läheisten kanssa jaettavaksi herkullinen leivos kaikkiin elämän hetkiin <3

Päärynämuffinit (12 kpl isoja muffineita)

150 g margariinia tai voita
1/2 dl Stevia-sokeria
3/4 dl fariinisokeria
2 munaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl Perinteinen päärynä-vanilja jogurtti
1 kypsä päärynä

Vatkaa margariini ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe. Lisää margariini-sokerivaahtoon vuorotellen jogurtin kanssa. Kuori ja pilko päärynä. Sekoita lusikalla päärynäkuutiot taikinaan. Lusikoi taikina muffinivuokiin. Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia. Varmista kypsyys hammastikulla.

Kinuskikuorrutus

2 dl fariinisokeria
2 dl kuohukermaa

Sekoita kerma ja sokeri kattilassa. Kiehauta, mutta älä keitä. Anna jäähtyä täysin kylmäksi. Vatkaa kylmä kinuskikastike vaahdoksi ja pursota vapaavalintaisella tyylillä muffinien päälle. Huomaa, että jäähdyttäminen kestää kauan ja onnistuneen vaahdon aikaansaamiseksi, kinuskinkastikkeen täytyy olla ihan kylmää. Valmista tämä siis mielellään jo edellisenä päivänä.

Nämä muffinit ovat meheviä, joten ovat todella herkullisia vielä seuraavanakin päivänä. Voit siis huoletta leipoa nämä jo etukäteen valmiiksi, mutta maistuvat myös tuoreeltaan!

Värikkäät nonparellit sopivat näihin kuin nenä päähän, mutta itse emme malttaneet moisia odotella ;)

Vaikka Ystävänpäivä on luonteeltaan lämpöinen ja pörröinen, tänä vuonna mielessäni pyörii myös toisenlainen teema. Kaiken kiireen ja "jeesjees"-toteamusten keskellä olisi tärkeää muistaa katsoa läheisiään vähän tarkemmin ja kysyä "mitä sinulle oikeasti kuuluu?" Tällä kertaa minut havahdutti tähän Brädi uudella kappaleellaan "Hätähuuto", johon suosittelen tutustumaan. Surullisia lauluja on maailma pullollaan, mutta tämä kappale on mielestäni jotain aivan muuta. Se on muistutus siitä, kuinka tärkeitä me ihmiset olemme toisillemme ja kuinka tärkeää meidän on myös kertoa se toisillemme. Pohjalta ei pääse pois muuta kuin omin jaloin, mutta vierelle tarvitaan joku ottamaan kiinni, jos askel pettää.

Rakkaudentäyteistä viikkoa teille ystävät ja kiitos teille, jotka olette ottaneet minut kiinni <3